Kamera kulki mukana ja muistikortille tallentui kivoja uusiakin tuttavuuksia.
Lepakko
Mies metsästää kesä toisensa jälkeen sitä "täydellistä lepakkokuvaa".
Ei ole nahkapussi ihan helppo kuvattava.
Mutta kiehtova eläin se on ja olemme oppineet pitämään lepakoista.
On jopa virinnyt ajatus tehdä ensi kesänä lepakoille asumus,
jotta viihtyisivät syömässä hyttysiä juuri meidän tontillamme.
Lepakot ovat eläinkunnan ainoat lentävät nisäkkäät.
Tärkein aisti hämärässä on kuulo.
Suomessa tavataan vain harvoja lepakkolajeja.
Euroopassa esiintyvistä vajaasta 40 lajista vain 13 on havaittu Suomessa.
(http://www.luomus.fi/elaintiede/selkarankaiset/tietoa/lepakot/index.htm)
Palokärki
Uusi tuttavuus oli lähipuissa huutava palokärki.
Kaunis ja suuri lintu.
Lissu-kissa sen pelotti varoitushuutoihin
ja sitä konserttia riitti ihan yhdelle kesälle tarpeeksi.
Palokärki on kuulemma peloton tikkalintu
ja me olemme samaa mieltä.
Palokärki on hiilenmusta variksen kokoinen tikka.
Koiraalla on helakanpunainen päälaki, naaraalla punaista on vain niskassa.
Palokärki on valpas, mutta utelias lintu, joka aika ajoin on varsin äänekäs.
(http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/palokarki)
