maanantai 26. toukokuuta 2014

Utarepilvet...

...eli mammatukset.
Tiedän Miehen metsästäneen jo vuosia hyviä kuvia mammatuksista.
Minä en ole edes taivaalla nähnyt moisia utareita ennen näitä kuvia.

Utarepilvi eli mammatuspilvi on pilvi, jossa on alaspäin roikkuvia pyöreitä utaremaisia osia. Mammatuspilvet ovat monesti kuuro- ja ukkospilven reunassa, ja kertovat voimakkaasta ukkosesta.--- Mammatuksen synty vaatii hyvin kostean ja epävakaan ilmakehän ylä- ja keskikerroksen, ja kuivan alakerroksen. Täsmällisesti mammatuksen syntymekanismia ei tunneta, näin kertoo Wikipedia mammatuksista.

Kyllä toivat mammatukset mukanaan ukkosen ja ilman viilenemisen.
Jos äsken oli kesä,
niin nyt on arktiset olosuhteet ja + 5 astetta ja sadetta.

Mies itsekään ei ollut aivan varma havainnoistaan,
siksi lähetti kuvansa oivalliseen Taivaanvahti-palveluun.
Jälleen varmistus tuli nopeasti ja mammatuksiksi totesivat!





sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Frisbeegolf


"Frisbeegolf on urheilulaji, jonka perusperiaate on sama kuin perinteisessä golfissa: tavoitteena on päästä radan alusta loppuun mahdollisimman vähin heitoin. Pienimmän tuloksen saanut voittaa.

Kiekkogolfrata koostuu väylistä, jotka pelaajat pelaavat edellisen väylän lopusta seuraavan väylän alkuun edeten, kunnes kaikki väylät ovat pelattu. Väylän pelaaminen aloitetaan avauspaikalta eli tiiltä ja se päättyy maalikoriin. Kiekkogolfradat ovat tyypillisesti 9- tai 18-väyläisiä."

Outokummussa on nyt toista kesää käytössä 16-väyläinen frisbeegolf-rata. 
Asumme väylän vieressä ja kuuntelemme
kesäiltaisin heliseviä ääniä,
kun onnistuneet heitot lennättävät kiekon koriin.
Oma suhtautumiseni lajiin on ollut ristiriitainen.
En tykkää mistään missä olen huono.
Jos en ole täydellinen osaaja,
niin olkoon koko roska sitten.
Mutta kun frisbeegolfia on niin helppo ja huokea harrastaa.
Ja liikuntapaikkakin vielä on niin lähellä.
Siis ei tekosyitä, vaan heittelemään!

Harjoitus tekee mestarin tässäkin lajissa.
Vähän kun tekniikkaan perehtyy ja ottaa kokeneemmiltaan neuvoja vastaan,
voi tuntea onnistumisen iloa.



Yksi asia on jota en kertakaikkiaan tajua ja joka ei päähäni mahdu:
rata ympäristöineen on jo näin vähän ajan päästä ikävän roskainen.
Jos energiajuomatölkin on jaksanut kantaa täytenä mukanaan,
miksei sitä saa kuljetettua tyhjänä lähimpään roskikseen?
Niistä kun ei ole edes pula.
Alueella on paljon roskiksia, nih!
Ja miksi sitten talloa juomatölkit!!!
Ne ovat rahanarvoista tavaraa.


Vielä kaivosalueelta poimittu vinkki kuormalavojen uusiokäyttöön!


tiistai 20. toukokuuta 2014

Se on kesä nyt!

Halusin tänään kuvata alkanutta kesää!
Kesä tuli nimittäin ryminällä.
Aluksi kevät oli lämmin ja tosi aikaisessa.
Sitten se kylmeni ennätyskylmäksi.

Muistan, että viime torstaina vielä pidin keittoruoan kylmänä ulkona,
koska oli pakkasyö.
Perjantain aikana alkoi lämmetä ja viikonloppuna oli täyshelle.
Ja sitä on nyt jatkunut.

Monissa paikoin on koettu voimakkaita ukkosia.
Ilma on hautova.
Nyt vielä klo 21.15 ilman lämpötila on + 24.
Ihanaa!

Tässä muutama kuva,
kun oli pakko vielä lähteä ikuistamaan vihreyttä.












tiistai 13. toukokuuta 2014

Keretin torni osa II

Pakko laittaa vielä kuvasaalista tornin valloituksesta.
On se sen verran omituinen paikka.

Kenellekään, joka tätä blogia on seurannut,
ei tule yllätyksenä että rrrakastan rrrruostetta ja betonia.
Keretin tornissa riitti molempia.

Kaikki tällä reissulla ottamamme kuvat on otettu kalansilmäobjektiivilla,
joten siksi vääristyneet ja pyreät muodot.

Pitemmittä puheitta ja kirjoituksitta kuviin:









sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Kerettiläiset

On historian karua kertomaa,
kuinka kerettiläisiä aikanaan kohdeltiin.
Heitä ei kohdeltu hyvin eikä kauniisti
eikä heidän poskeaan silitelty silkkihansikkaalla.

Meidän Kerettiläisten sitä vastoin kävi hyvin
ja me silittelimme näppylähanskoinemme tornin rappusten pölyisiä kaiteita.
Eilen lauantaina oli nimittäin kauan odotettu h-hetkemme,
kun ryhmä Kerettiläiset pääsi kiipeämään Keretin kaivoksen torniin.


Idea ja ajankohdan miettiminen oli ystäväporukassa aloitettu jo talvella.
Ei ole kuitenkaan helppoa saada 10 - 15 ihmisen aikatauluja sopimaan yhteen.
Meitä oli joukko ystäviä ympäri Suomea,
innoissamme ja jännityksestä kihisten,
hyvissä voimissa aloittamaan kiipeäminen ja tornin valloitus.

Jos haluaa kiivetä Keretin torniin
pitää ottaa yhteyttä Outokummun kaupungin matkailu- ja myyntipalveluun.
Toukokuu on ensimmäinen kuukausi talven jälkeen,
kun torniin aletaan tekemään nousuja.
Hinta on 180 € ryhmältä
ja ryhmässä saa olla max. 15 henkilöä.
Meidän ryhmäämme kuului 13,
joista 11 suoritti lopulta kiipeämisen.
Nousu tapahtuu oppaiden valvomana
ja jokainen kiipeää omalla vastuulla.

Minulla on ollut paha korkean paikan kammo.
Jännitin todella uskallanko kiivetä huipulle asti.
Olin toiveikkaan varma kaikista muista ryhmämme jäsenistä,
mutta itseni suhteen epävarma.
Toisin kävi.
Ensimmäisellä vilkaisulla oli selvää,
että kiipeän ylös asti.
Miehen kohdalla ei tarvinnut edes miettiä.
Hän on tämän nousun kokenut pari vuotta sitten ensimmäisen kerran.

Matkalla huipulle

Huipulta näkee kauas

Paluumatka on alkanut

Yön yli nukuttuani olen tullut siihen lopputulemaan,
että minuun teki suurimman vaikutuksen itse rakennus (sekä ulkoa että sisältä)
eikä niinkään se kiipeäminen.
Kaikki oli jotenkin niin siinä kuosissa
mihin paikat oli jäänyt -89.
Tyhjä, hylätty kaivostorni.
Saanut ruostua rauhassa ja kerätä sisuksiinsa kaikkea pölyä ja moskaa.
Tosi kiehtovaa ja vaikuttavaa!

Suosittelen kaikille lämpimästi retkeä Keretin tornin huipulle.
Jos olet outokumpulainen kokemus lisää paikallistuntemustasi.
Tornin huipun ikkunoista on mahtavaa katsella maisemaa yli järvien ja metsien
ja hahmottaa elinympäristöään.

Suuri kiitos asiantunteville, huolehtivaisille ja hauskoille oppaillemme.
Yhteydenpito ja suunnittelu sujui hienosti.
Meidän vuoksi nähtiin paljon vaivaa.
Torni oli kevätsiivottu
ja paikat tarkistettu
sillä olimme ensimmäinen ryhmä tänä kesänä.

Ja suuri kiitos ystävät!
Ikimuistoinen päivämme oli NIIN onnistunut!

Tornin tietoja:
  • 96 m korkea
  • valmistui 1954 
  •  338 kiivettävää rappusta 
  • Pohjois-Karjalan korkein rakennus ja Suomessa viidenneksi korkein
  • Keretin kaivos suljettiin 1989