sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Kerettiläiset

On historian karua kertomaa,
kuinka kerettiläisiä aikanaan kohdeltiin.
Heitä ei kohdeltu hyvin eikä kauniisti
eikä heidän poskeaan silitelty silkkihansikkaalla.

Meidän Kerettiläisten sitä vastoin kävi hyvin
ja me silittelimme näppylähanskoinemme tornin rappusten pölyisiä kaiteita.
Eilen lauantaina oli nimittäin kauan odotettu h-hetkemme,
kun ryhmä Kerettiläiset pääsi kiipeämään Keretin kaivoksen torniin.


Idea ja ajankohdan miettiminen oli ystäväporukassa aloitettu jo talvella.
Ei ole kuitenkaan helppoa saada 10 - 15 ihmisen aikatauluja sopimaan yhteen.
Meitä oli joukko ystäviä ympäri Suomea,
innoissamme ja jännityksestä kihisten,
hyvissä voimissa aloittamaan kiipeäminen ja tornin valloitus.

Jos haluaa kiivetä Keretin torniin
pitää ottaa yhteyttä Outokummun kaupungin matkailu- ja myyntipalveluun.
Toukokuu on ensimmäinen kuukausi talven jälkeen,
kun torniin aletaan tekemään nousuja.
Hinta on 180 € ryhmältä
ja ryhmässä saa olla max. 15 henkilöä.
Meidän ryhmäämme kuului 13,
joista 11 suoritti lopulta kiipeämisen.
Nousu tapahtuu oppaiden valvomana
ja jokainen kiipeää omalla vastuulla.

Minulla on ollut paha korkean paikan kammo.
Jännitin todella uskallanko kiivetä huipulle asti.
Olin toiveikkaan varma kaikista muista ryhmämme jäsenistä,
mutta itseni suhteen epävarma.
Toisin kävi.
Ensimmäisellä vilkaisulla oli selvää,
että kiipeän ylös asti.
Miehen kohdalla ei tarvinnut edes miettiä.
Hän on tämän nousun kokenut pari vuotta sitten ensimmäisen kerran.

Matkalla huipulle

Huipulta näkee kauas

Paluumatka on alkanut

Yön yli nukuttuani olen tullut siihen lopputulemaan,
että minuun teki suurimman vaikutuksen itse rakennus (sekä ulkoa että sisältä)
eikä niinkään se kiipeäminen.
Kaikki oli jotenkin niin siinä kuosissa
mihin paikat oli jäänyt -89.
Tyhjä, hylätty kaivostorni.
Saanut ruostua rauhassa ja kerätä sisuksiinsa kaikkea pölyä ja moskaa.
Tosi kiehtovaa ja vaikuttavaa!

Suosittelen kaikille lämpimästi retkeä Keretin tornin huipulle.
Jos olet outokumpulainen kokemus lisää paikallistuntemustasi.
Tornin huipun ikkunoista on mahtavaa katsella maisemaa yli järvien ja metsien
ja hahmottaa elinympäristöään.

Suuri kiitos asiantunteville, huolehtivaisille ja hauskoille oppaillemme.
Yhteydenpito ja suunnittelu sujui hienosti.
Meidän vuoksi nähtiin paljon vaivaa.
Torni oli kevätsiivottu
ja paikat tarkistettu
sillä olimme ensimmäinen ryhmä tänä kesänä.

Ja suuri kiitos ystävät!
Ikimuistoinen päivämme oli NIIN onnistunut!

Tornin tietoja:
  • 96 m korkea
  • valmistui 1954 
  •  338 kiivettävää rappusta 
  • Pohjois-Karjalan korkein rakennus ja Suomessa viidenneksi korkein
  • Keretin kaivos suljettiin 1989

6 kommenttia:

  1. Hauskaa, että tällaisia aitoja elämysmahdollisuuksia on tallella Suomen niemellä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Onhan sitä autenttisia nähtävyyksiä, vaikka eräskin uittotunneli ja haulitorni :)

      Poista
  2. Olen samaa mieltä: jos vain pystyy ja kykenee, ehdottomasti kannattaa kiivetä huipulle asti. Tosin kysyyhän se oikeasti vähän kuntoa ja päätä, että sen pystyy tekemään. Oliko sulla jalat kipeät seuraavina päivinä? Mä olin muutaman päivän aika jumissa viime kesän kiipeämisen jälkeen.

    VastaaPoista
  3. Kiitos Päivi! Hyvä tarkennus; perusterveelle oiva kokemus. Korkean paikan kammo on selätettävissä - sen ei kannata antaa estää! Mulla oli reidet jumissa ja kädet. Puristin kaiteita aika voimalla ja jalat tulee väistämättä kipeiksi, kun portaita on niin tolkuttomasti. Kunpa sinne voisi kiivetä viikoittain noin niin kuin kuntoilumielessä :)

    VastaaPoista
  4. Mulla ei hapenottokyky riittäisi, huohotan varmaan jo postia hakiessa. :D Käy juoksemassa Vanhan kaivoksen rappusia sinne näköalatasenteelle, siinä on on viikoittaista kunto-ohjelmaa vaikka frisbeegolfauksen lomassa. Sanon kollektiivisesti kaikista postauksista: hienoa, hienoa, hienoa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Karpoli! Hyvä idea tuo näköalatasanteelle kipuaminen. Minä kun luulin saavani tekosyyn olla kuntoilematta siitä, että Keretin portaisiin ei niin vain pääsekään :)

      Poista