Mitä kaikkea jääkään näkemättä, kun ihminen toimittaa arkisia asioitaan ja kiirehtii päivästä toiseen?
Kun kulkee kameran kanssa ajatuksenaan valokuvata
ei tarvitse erityisesti edes etsiä kohteita.
Kameran linssi vaan kohti pusikkoja ja heinänkorsia,
kalliopintaa ja vesistöjä.
Sitruunaperhonen
Lajin koiras on väriltään sitruunankeltainen, mistä laji on saanut nimensä.
Naaras on vihertävänkeltainen. Siipien keskellä on tummemmat täplät.
Sitruunaperhonen on eräs Suomen tavallisimmista päiväperhosista
ja usein yksi kevään ensimmäisistä lajeista.
Sitruunaperhonen lentää kahdessa sukupolvessa, ensimmäinen keväällä jopa maaliskuusta kesäkuuhun ja toinen sukupolvi heinäkuun lopulta jopa lokakuulle.
Keskikesällä aikuisia sitruunaperhosia ei juuri tavata. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sitruunaperhonen)
Kimalainen?
Lieköhän tämä kaveri kimalainen? Ainakin on kova puristusote kukasta. |
Sisilisko
Sisilisko on maailman pohjoisin matelijalaji. Toinen Suomessa elävä lisko on vaskitsa.
Sisiliskot ovat Suomessa rauhoitettuja, ja siksi niitä ei saa ottaa lemmikiksi esimerkiksi terraarioon.
Sisiliskot voivat elää jopa 10-vuotiaiksi. Sisilisko on päiväaktiivinen ja vaihtolämpöisenä se suosii aurinkoisia kohtia. Sisilisko on taitava kiipeilijä ja se pystyy kiipeämään myös pystysuorilla pinnoilla. Sisilisko osaa myös uida sujuvasti. Vaaratilanteissa sisilisko pakenee maaonkaloihin, ja hätätilanteessa se kykenee irrottamaan häntänsä harhauttaakseen ahdistelijaansa. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sisilisko)
En voi olla lisäämättä tähän loppuun lukuvinkkiä.
Maailman kirjallisuuden eräs klassikko eli Aku Ankka -sarjakuvalehti
on suomennoksissaan yltänyt jälleen huikeaan verbaliikkaan.
Jos saatte käsiinne numeron 34,
niin lukekaa ihmeessä aloitussarjis nimeltä Luontokuvaamisen sietämätön keveys.
Moni meistä saattaa olla kateellinen Akun kuvauskalustolle :)
Mun piti ihan hetken ajan tuijottaa tuota ylintä kuvaa ennenkuin tajusin siinä olevan perhosen. On sillä vaan hyvä suojaväri ja -muoto, näyttää ihan lehdeltä. Mä onnistuin muuten kuvaamaan tänä kesänä vaskitsan. En edes tajunnut kuvatessani, mikä se oli, mutta kotona tarkemmin asiaa tutkiessani tein lajimäärityksen eli ei ollutkaan käärme kuten luulin.
VastaaPoistaVaskitsa onkin tosi kaunis. Mökillä vilistää myös niitä, mutta kuvaa emme ole siitä onnistuneet saamaan.
PoistaTuo on niin totta mitä alussa kirjoitit, niin paljon jää näkemättä. Ja toisaalta löytää koko ajan uutta ja ne asiat vaan tulevat kameran eteen.
VastaaPoistaJa olen huomannut myös sen että tiedonhalu näkemästään ja kuvattavastaan kasvaa koko ajan!
Suloisia kesäkuvia!