Parsa-rakkautta

Meillä molemmilla on syvä rakkaussuhde parsaan,
vihreään parsaan!
Voisi olla myös violettiin parsaan,
mutta kun sitä emme ole päässeet maistamaan.
Valkoinenkin parsa menettelee.

"Euroopassa parsa on odotettu kevään merkki suhteellisen lyhyen satokautensa vuoksi.
Eurooppalaista parsaa saa maaliskuulta kesäkuun loppuun saakka.
Jos tuoreesta parsasta tahtoo nauttia sesongin ulkopuolella,
sekin onnistuu: esimerkiksi perulaista vihreää parsaa
on myynnissä ympäri vuoden, sanotaan täällä.

Sorry vaan, mutta perulainen parsa ei oikein houkuttele ajatuksena.
Se nyt vaan sattuu tulemaan liian kaukaa
ollakseen sitä mitä parsa voi parhaimmillaan olla.
Parsa on sesonkiherkku
eikä sitä kuulu syödä läpi vuoden!
On harmillista, että Suomessa sitä tuotetaan niin vähän.

Otimme selvää kasvattaako kukaan parsaa Pohjois-Karjalassa.
Löysimme tiedot Puromäen puutarhasta.
Ajelimme aivan ex tempore sinne kysymään olisiko parsa jo kypsää ja myytävänä.
Ostimme melkein kilon (15 €/kg) tilan tosi ystävälliseltä nuorelta rouvalta.

Parsa oli aamulla kerättyä, kylmiössä säilytettyä, ihanan tuoretta ja rapsakkaa.
Rouskuttelimme parsoja ajaessamme takaisin kotiin.
Raaka parsa maistuu aivan sokeriherneeltä.
Puutarhan nuori rouva sanoi,
ettei parsoja tarvitse kuoria, ei leikata vartta,
vaan pilkkoa suoraan vaikka salaattiin.
Ja niinhän me teimme.
Sen lisäksi tuosta määrästä riitti vielä grillattavaksi ja risottoon.

Risotosta tuli kyllä superihanaa.
Reseptin sitruuna sopii niin hyvin makumaailmaan
ja parsojen tuore rakenne pääsi hyvin oikeuksiinsa tässä reseptissä.
Niissä oli rapea tuntu ja raikas maku.